Palvelut

Tarjoan yksilöllistä musiikkiterapiapalvelua Sumuke-hyväksytyllä musiikkiterapeutin koulutuksella. Olen valmistunut laaja-alaiseksi musiikkiterapeutiksi ja tehnyt musiikkiterapeutin työtä 20 vuotta. Aloitin kehitys- ja aistivammaisten sekä ikääntyneiden musiikkiryhmien ohjaamisella. Kelan palveluntuottajana olen työskennellyt 2000-luvun alusta eri-ikäisten asiakkaiden kanssa, joilla on diagnosoitu kehitysvamma, autismin kirjon häiriöt, down, asperger, aistivammat, toiminnanohjauksen ja tarkkaavaisuuden haasteet ja psyykkiset ongelmat.

Minulla on Kelan palveluntuottajasopimus yksilöllisten musiikkiterapiapalvelujen tuottamisesta vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena Kelan itäisen, läntisen ja pohjoisen vakuutuspiirin alueella. Kelan terapiaan tullaan lääkärin lähetteellä. Musiikkiterapiaan voi hakeutua myös omakustanteisesti tai terapian maksajana voi olla esimerkiksi sairaanhoitopiiri tai vakuutusyhtiö.

Musiikkiterapia voidaan toteuttaa musiikkiterapeutin työtilassa tai asiakkaan omassa tilassa (päiväkoti, koulu, asumispalveluyksikkö, koti), jolloin yhteistyö sidosryhmien kanssa toteutuu.

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus (https://www.kela.fi/terapiat)

Jos mielessäsi on soitonoppiminen, pystyn ohjaamaan pianon, kitaran, ukulelen, viulun, bassokitaran ja rumpujen soitossa. Aiempaa soittotaitoa ei tarvita, sillä soitonopetus on yksilöllistä ja siinä hyödynnetään niin haluttaessa Kuvionuottimenetelmää, jolla kaikki oppivat soittamaan. Koulutan, teen musiikkiterapia-arviointeja ja minua voi konsultoida musiikkiterapiaan liittyvissä kysymyksissä. Tarjoan myös tahdikkaasti toteutettuja ohjelmapalveluja.

- Itäinen vakuutuspiiri: kuntaryhmä 10 (Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jämsä, Keuruu, Laukaa, Luhanka, Multia, Muurame, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen)
- Pohjoinen vakuutuspiiri: Kuntaryhmät 1, 7, 8 ja 9
- Läntinen vakuutuspiiri: Kuntaryhmä 1

Mitä musiikkiterapia on?

Musiikkiterapia on tavoitteellinen ja tuloksia arvioiva prosessi, jossa musiikkiterapeutti yhdessä asiakkaan (yksilö, ryhmä, yhteisö) kanssa rakentaa, musiikkiterapeuttisia menetelmiä käyttäen, dialogin. Tavoitteena on asiakkaan yksilöllinen ja ympäristön huomioiva hyvinvoinnin sekä fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ennaltaehkäisevä ja kuntouttava ylläpitäminen ja edistäminen (Niemelä 2016).

Musiikkiterapiaprosessissa keskeistä on löytää kulloisessakin prosessin vaiheessa soveltuvimmat menetelmät musiikkiterapialle asetettuihin tavoitteisiin pääsemiseksi. Tavoitteet määritellään yhteistyössä asiakkaan ja hänen sidosryhmiensä kanssa. Musiikkiterapeutin tärkein ominaisuus on kuunteleminen; usein täytyy kuulla sekin, mille ei löydy sanoja.

Lasten kanssa pääsee usein vuorovaikutukseen leikinomaisin keinoin silloin kun lapsella on kehitysviivästymiä tai oppimisvaikeuksia. Diagnoosi (kehitysvamma, down, autismi, asperger, aistivammat, psyykkiset ongelmat) ei määrittele käytettyjä menetelmiä vaan tavoitteisiin pyritään yhdessä musiikkiterapiaprosessin aikana soveltuvimmat menetelmät etsien. Vuorovaikutuksen tukena käytetään usein myös kuvia, viittomia ja kehollisia menetelmiä tai hyödynnetään esimerkiksi musiikin värähtelyominaisuuksia.

Nuorten ja aikuisten kanssa työskenneltäessä itseilmaisun mahdollistaminen, oman mielimusiikin kuunteleminen, laulaminen ja soittaminen, toimii vuorovaikutuksen avaajana, avaa väylän tunteisiin ja tukee oman minuuden kehitystä. Musiikillinen improvisointi eri soittimilla (kosketin-, kieli-, rytmisoittimet) auttaa turvallisen vuorovaikutussuhteen syntymisessä ja rakentaa väylän omien tunteiden äärelle. Musiikkiterapian menetelmänä voidaan käyttää myös soiton oppimista (esim. kuvionuoteilla) tai käyttää soveltaen musiikkiterapian menetelmiä (GIM-kuuntelumenetelmä, TMT, toiminnallinen musiikkiterapia, Tarinasäveltäminen).

Musiikkiterapian vaikutus kehitysvammaisten lasten, nuorten ja aikuisten toimintakykyyn